Pähkähullu kansa, vertaansa vailla olevalla työmoraalilla

Tätä kirjoittaessa en välttämättä ajattele pelkästään suomalaisia, vaan kaikkia länsimaalaisia, jotka ovat omaksuneet ajatuksen, että ainoastaan työtä tekemällä rikastut ja tätä kautta omaat paikkasi yhteiskunnassa, mikä nyt jo sinänsä on täyttä potaskaa.

Ainakin me suomalaiset, kun aina ollaan oltu hyvin työorientoituneita, että kansaa ajaa joko työnteko tai kahvi, useinmiten molemmat. Olen varmasti vielä sitä sukupolvea, jossa orientoituminen työntekoon tuli jo äidinmaidossa, mutta pelkään, että ajat ovat muuttumassa ja hyvä niin.

Olemme jo vuosikymmenien ajan tottuneet erinäisiin teeseihin työntekoon liittyen, kuten esimerkiksi,

Työnteko palkitsee — palkitsee lähinnä työnantajaa, jotka keräävät voitot tekemästämme työstä. Ja jos minulta kysytään, myymme useinmiten aikamme aivan liian halvalla.

Työnteko rikastuttaa — rikastuttaa niitä, jotka ovat syntyneet kultalusikka takapuolessa.

Työnteko vapauttaa — vapauttaa ainakin kriittiseltä ajattelulta, koska aika ja energia ei enää riitä siihen, että ajattelisit kriittisesti.

Ja kaikesta edellä mainitusta huolimatta, päättäjämme ovat sitä mieltä, että työtä pitää tehdä, vaikka 9 euron päiväkorvauksella tai sitten matalapalkkatyöllä, josta käteen jää melkein se sama summa, jonka saisit työttömänä (kiitos tukiviidakkomme, joka tämän mahdollistaa). Niin kysymykseni kuuluu, että onko työssäkäymisessä enää edes mitään järkeä, jos siitä ei makseta kunnollista palkkaa, palkkaa jolla tulee toimeen?

Toisaalta se, minkä tästä hölmöstä yhteiskunnastamme olen oppinut, että nämä työssäkäyvät ihmiset, jotka saavat esimerkiksi sen 11-13 euroa tunti, he ‘elättävät’ verorahoillaan myös näitä työttömiä ja vähävaraisia. Tämä on asia, joka itseäni ainakin vähän askarruttaa. Sillä leikkaamalla pois opiskelijoilta ja vähävaraisilta, kurjistamalla heidän elinolosuhteitaan entisestään, saatetaan päästä siihen, etteivät he jaksa potkia itseään tarpeeksi takamukselle, että pääsisivät mukaan yhteiskunnan rattaisiin, eksyvät matkalla ja päätyvät joko kodittomiksi tai päihteiden käyttäjiksi.

Tämä on juuri yksi asia, joka kiristää ainakin omaa pipoa, sillä työssäkäyvänä mahdollistan tällaista hullunmyllyä ja ainakin näennäisesti autan ylläpitämään tällaista sairasta yhteiskuntaa verotuksellani, yhteiskunta joka on niin munaton, ettei uskalla puhua asioista edes niiden oikeilla nimillä. Mutta ei hätää, olemmehan me suomalaiset maailman onnellisin kansa, ainakin tilastojen valossa.

Kannustaisinkin ihmisiä seuraamaan omaa juttuaan ja intohimojaan, koska koskaan ei tiedä, vaikka tämä poikisi hedelmää. Ja pitämään mielen avoinna, ajatella laatikon ulkopuolelta ja esimerkiksi opiskelemaan kestävää kehitystä. Kun,

Samaan aikaan Yhdysvalloissa, yksinhuoltajaäiti saattaa käydä kolmessakin eri työpaikassa samanaikaisesti elättääkseen perheensä. Voin vaan kuvitella kuinka uupunut hän on.

Ja samaan aikaan jossakin Intiassa tai muualla, joku nuori tyttö tai poika valmistaa hienoja, uusia, Adidaksen Superstareja, kellon ympäri, palkkanaan paikka jossa nukkua ja riisikippo, että jaksaa tehdä töitä. On ainakin katteet kohdillaan, jos kenkien valmistukseen menee arviolta jokin 10 euroa, jos sitäkään ja urheiluliikkeessä kengät maksaa sen 100 euroa.

Nyt vähän valoja päälle ihmiset, koska ei tällainen kehitys voi ikuisuuksiin jatkua, koska hukutaan jo nyt paskaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *