Suomi on yksi maailman onnellisimmista maista, ainakin tilastojen valossa.

Otsikko on sinällään vähän harhaanjohtava, sillä en ajatellut ottaa asiakseni puhua siitä, että onko Suomi yksi maailman onnellisimmista maista vai ei? Kaikkihan sen tietää, että emme me täällä niin kauhean onnellisia olla.

Mutta ajattelin tässä puhua tilastoista omasta näkökulmasta tai siitä mitä olen niistä oppinut, sillä minusta tilastoja on kahdenlaisia, on joko hyviä tai erittäin huonoja, ja ajattelinkin keskittyä niihin huonoihin.

Tilastokikkailulla Suomi nousuun, ei näin.
Tilastokikkailulla Suomi nousuun, ei näin.

Otetaan nyt sen verran komento takaisin, että otetaan esimerkki siitä kuinka onnellinen kansa todellisuudessa olemme. Tällä hetkellä ei varmasti mikään nostata mielialaa yhtä paljon, kuin olla työttömänä ja kun aktiivimalli(t) hengittää niskaan.

Myönnettäköön nyt sen verran, että olen aika laiska uutisten lukija, kuplani rakentuu paljon leipätekstien varaan. Katson mielummin kuvia ja siihenhän ne tilastot sopivat oikein hyvin.

Työttömyys on ollut yksi Suomen ongelmista minusta jo 90-luvun lamasta lähtien, sitten oli tällaisia pieniä valonpilkahduksia kuten Nokia, mutta se oli loppujen lopuksi sitten aika laiha lohtu.

Takaisin tilastoihin, niin jos en nyt aivan väärin muista ja saa korjata jos olen väärässä, niin Facebookin uutisvirrassani oli uutinen koskien työttömyyttä ja työllistymistä, että oliko se sitten niin, että jos ihminen on töissä tunnin, tai yhden päivän viikossa tai oliko jopa kuukaudessa, niin työssäoloehto, tms. täyttyy. Silti, vaikka ihminen kävisi “jopa” neljä kertaa kuukaudessa, kahdeksan tuntia töissä, niin eihän sillä elä. Ja en tiedä miten se vaikuttaa esimerkiksi Kelan etuuksiin, sen voi olettaa että jos on esimerkiksi toimeentulotuen piirissä, niin kauheaksi paperisodaksihan se menee ja rahoja saa odottaa viikko tolkulla.

Siitäkään en ole aivan varma, että siivotaanko työelämäkokeilijat pois työttömyystilastoista, ja että vieläkö sellaisia nollatuntisopimuksia saa tehdä, mutta sekin on sellainen, että kuka tällaisenkin on keksinyt? Oikeastaan molemmat. Ajattelee nyt esimerkiksi, että asuisit Turussa ja työelämäkokeilupaikkasi sijaitsisi vaikkapa Naantalissa, että siihenhän se 9 euron kulukorvaus sitten melkein menikin.

Minusta tämä on jotenkin hanurista, että lähdetään tällaiseen kikkailuun ja vilunkipeliin mukaan, että saadaan tilastot näyttämään hyvältä ja siitä iltapäivälehdet sitten kirjoittaa, että kuinka hyvin meillä menee tilastojen valossa. Sitten tuollaisella kikkailulla kurjistetaan jo valmiiksi kurjistuneiden ihmisten elämää, että se teettää heille paljon enemmän työtä, kun joutuu taistelemaan esimerkiksi Kelan kanssa.

Varmasti on myös paljon muita tilastoja, joihin vastaavanlainen kikkailu pätee, mutta niin. Olen jo käsittääkseni usean kirjoitukseni päättänyt lauseisiin, että mikä järki tässä on?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *